lauantai 31. maaliskuuta 2012

Kiitosten aika

Perjantai-iltana oli virallinen kiitos-illallinen. Rehtori ja kymmenpäinen opettajajoukkio oli kiittämässä meitä vierailustamme ja toivottamassa meille hyvää kotimatkaa mahtavan paikallisen perinneaterian siivittämänä. Tunnelma oli katossa ja kiitospuheiden aikana me kaikki - erästä koulutuspäällikköä siteeraten - "liikutuimme kyyneliin asti."

Rehtori toivoi, että oppilaitoksemme voisivat tehdä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä ja oppia toinen toisiltaan. Vierailumme jatkuu vielä lauantaina kultuurikieroksella, mutta virallinen osuus hellittää tähän. Grazie molto!

Paikallisessa ravintolassa oli oikeastaan täydellinen tunnelma: Ajoittain meteli oli korvia huumaava, kaikki puhuivat - suorastaan huusivat - toistensa päälle ja kukaan ei kuunnellut. Kuinka kotoisaa! Edellisessä elämässäni olen varmasti ollut italialainen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti