perjantai 14. kesäkuuta 2013

Outdoor education Reykjavik 10-5.6.2013

Comenius-rahoituksen avulla matkasin kohti mystistä Islantia ja Reykjavikiä. Matkalla lentokentältä pääkaupunkiin (n. 40km) vesisateessa bussin ikkunassa näkyi pelkkää laavakivikkoa ja taustalla vuoret. Linja-auto oli täynnä eri maan kansalaisia ja tietenkin paikallisia ihmisiä. Kansainvälinen ympäristö tuli tutuksi siis heti ja myöhemmin totesinkin, että kielien kirjo on runsas.

Outdoor education-ryhmämme, järjestäjänä Cursus Iceland, kokoontui juuri saapuessani hotellille. Kauhukseni totesin, että kaikki oli miehiä. Ajattelin mielessäni, että poistun takavasemmalle heti. Onneksi myöhemmin koko ryhmä oli koossa ja painopiste oli naisten puolella: 9 naista ja 7 miestä + 2 miesvetäjää. Yhteinen illallinen auttoi tutustumaan ryhmäämme, joka koostui kreikkalaisista, portugalilaisista, italialaisesta, romanialaisesta, puolalaisesta, latvialaisesta, kyproslaisesta, ranskalaisesta ja meistä kahdesta suomalaisesta. Suuri osa oli lastentarhaopettajia ja luokanopettajia. Muutama itseni lisäksi opetti nuoria ja aikuisia.

Cursus Iceland
Kuvassa Ritva Keskipalosaari Oulusta ja kurssin toinen vetäjä Gudmundur Hrafn Arngrimsson

Islannissa on n. 320 000 ihmistä, joista 200 000 asuu Reykjavikissä. Maassa ei ole rautatietä, monella on nykyään oma helikopteri. Usealla perheellä on myös neljä autoa. Maan pienissä kylissä asuu yleensä n. 1-1000 asukasta. Vulgaaninen maaperä hyödynnetään monin tavoin: lämmitykseen, sähköön, uima-altaisiin jne. Vesi on juomakelpoista ja terveellistä. Tosin joskus rikin tuoksi on aika vahva. Aktiiviset tuluvuoret tulevat ennustajien mukaan purkautumaan jossain vaiheessa. Varoitusaika on vain 30 minuuttia.


Kurssiviikko muodostui joka päivä siten, että aamupäivä oltiin sisällä ns. teoriaopetuksessa ulkotilojen ja luonnon hyödyntämisen mahdollisuuksista oppimisympäristönä. Vierailevat luennoitsijat kertoivat erilaisista, lähinnä n. 6-12-vuotiaille kohdistetuista käytännön esimerkeistä ja projekteista. Iltapäivällä oltiin ulkona harjoittelemassa erilaisia tilanteita päivän teeman mukaan esimerkiksi ryhmäytymisen, luonnon materiaalien, rakennelmien (leikkikentät) hyödyntämisen mahdollisuuksista. Soveltamisen avulla osa esimerkeistä sopii myös vanhemmille kohderyhmille. Keskiviikkona olimme tekemässä ruokaa kaatosateessa nuotiolla paikallisen kokkiopettajan johdolla. Se oli suurimmalla osalle aivan käsittämätön ajatus tuoda lapset koulupäivän aikana ulos luokkatiloista tulen äärelle.

Outdoor education on muuta kuin urheilua. Toki se on hyvä lisä ulkona tapahtuvaan oppimiseen. Jokainen ryhmä voi mennä ulos islantilaisten kokemusten mukaan vähintään 3h/viikossa + liikuntatunnit. Kaikki peruskoulun tuntien aiheet voi pitää ulkona, kun vain suunnittelee sisällöt tavoitteiden mukaan. Myös nuoret syrjäytymisen vaarassa ja erityistä tukea vaativat nuoret saavuttavat islantilaisten mukaan saavuttavat paremmin tavoitteet kuin olemalla koko ajan luokkatiloissa.
Kuvassa kivistä tehty vaelluspolku, jonka aiheena "Vapaus".

Tutustumiskohteet olivat osin perinteisiä turistikohteita. Blue lagoon oli aivan mahtava kokemus runsaasta vesisateesta huolimatta. Altaat olivat täynnä turisteja, jotka nauttivat erittäin lämpimästä ja rikkipitoisesta kylpylästä. Suomalainen sauna + kaksi suomalaista kurssilaista heittivät muut pois saunasta. Oman kurssilaisemme nauroivat meille ja sinnittelivät yllättävän hienosti kuumassa saunassa.

Blue Lagoon

Perjantaina on tiedossa Golden circle ja lauantaina vuokraamme autot käyttöömme ja käymme tutustumassa eteläosan antimista. Tätä kirjoittaessani torstaina ei ole satanut lainkaan. Aivan käsittämätöntä eli siis paikallisten mukaan tänään oli hyvä kesäsää. Lämpötilasta en tiedä tarkkaan, ehkä n. 15 astetta.

Golden circle Iceland

Perjantaina aamupäivällä teimme yhteenvedon viikosta, mikä oli odotusten mukaista ja mikä ei ollut, mikä meni hyvin ja mikä ei mennyt. Kaksi ryhmäläisistä lähti kiertämään viikoksi saarta eli eivät tulleet yhteiseen retkeemme Golden circlelle. Varmaan mahtavaa kiertää saari ihan rauhassa.

Kultainen circle-kierros oli vaikuttava. Iso vesiputous on vetonaula turisteille, joita siis tämä maa on täynnä. Jos olisi ollut aikaa, olisin nauttinut "kosteuttavasta kasvohoidosta" pidempäänkin, jos olisi ollut aikaa. Vesiputouksia oli toki muitakin, mutta tämä oli mielestäni se pysähdyttävin. Geyshirit purkautuvat n. 60 kilometrin syvyydestä ja kuumat altaat houkuttelivat koskettamaan kiehuvan kuumaa vettä. Onneksi altaat oli suojattu naruilla. Joen vesi oli + 45 asteista eli "savulaaksossa" olisi ollut ihanaa pysähtyä ja mennä nauttimaan luonnon ihmeellisyydestä. Paikallisessa uima-altaassa ollut + 45 asteinen vesi oli melko rentouttava kokemus.


Alla olevassa kuvassa on yksi vesiputous, jonka bongasimme lauantaina matkalla Reykjavikistä Vik-kylään Islannin eteläosassa. Vuokrasimme kaksi autoa ja lähdimme kohti jäätikköjä. Sää vaan ei suosinut meitä eli ne olivat pilvien peitossa. Toinen auto matkalaisineen jatkoi kohti suurta jäätikkö, Vatnajögullia. Sunnuntaina aamuyöllä muutaman siellä kävijän kanssa keskustelin ja siellä onneksi oli paistanut aurinko. Kokemus oli ollut kuulemma mahtava.


Alla olevassa kuvassa on mustahiekkainen ranta. Se oli todella, taas kerran, todella pysähdyttävä paikka. 





Viikko oli mahtava, antoi paljon uusia ajatuksia ulkotilojen hyödyntämisestä erilaisina oppimisympäristöinä. Blogista ehkä saa käsityksen, että matkustimme koko ajan. Viikon ohjelma oli tiivis ja pitkät päivät antoisia. Ryhmämme oli mahtava ja toivottavasti tapaamme joskus. Kiitos Comenius, että annoit mahdollisuuden osallistua tälle kurssille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti